sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Äksylle 1-tulos Avoimesta luokasta



JEEEEEE!!!!!!!!

Osallistuin Äksyn kanssa tänään toko-kokeeseen Porissa. Avointa luokkaahan me on käyty kokeilemassa jo useemman kerran ja milloin on homma kaatunut paikkamakuuseen, milloin on nollattu kaukot tai jäävät tai jotain muuta. Mutta tänään neiti oli liekeissä. Nappasin naamaani aamulla Vahvaa AntiStressiä (luontaistuote) ja pysyin rentona koko kokeen ajan (kiitos vaan Minna vinkistä). Ja kun minä en jännittänyt ei koirakaan paineistunut ja meillä oli hauskaa läpi koko kokeen. Paikkamakuussa kuului taas pientä vinkumista, en tiedä millä senkin saisi pois, toisinaan treeneissä on ihan hipihiljaa, ja toisilla kerroilla huutaminen on korviasärkevää. Ja koira on kokoajan täysin tyynen ja rauhallisen näköinen, se ei haistele, korjaile asentoaan tai vilkuile ympärilleen tms. vaan makaa nätisti, mutta ne äänitehosteet :/ Ehkä ikä tuo siihen apua, ehkä ei.

Yksilösuorituksissa Äksy lunasti sitten sille asetetut odotukset. Seuruu oli ihan perustekemistä, perusasennot tehtiin nopsaan ja suoraan, juoksussakaan ei pompittu ja muutenkin mentiin oikein kivasti. Ongelmia tuotti vain yksi maahan lyöty keltainen lätkä jota piti käydä katsomassa. Liikkeestä maahanmeno oli siisti, hiukan nopeammin saisi mennä maahan. Luoksetulossa nukahdin itse ja annoin pysäytyskäskyn ehkä hieman turhan myöhään mutta hyvin pysähtyi. Liikkeestä seisominen sujui oikein hienosti, ei ennalta pelättyä arvontaa vaan selkeä varma seisahtuminen. Noudossa kevitti perää luovutuksessa (tätä on hierottu ja hierottu ja Äksy ei vaan kertakaikkiaan tykkää kun kumarrun sen ylle ottamaan kapulaa siltä. Kaikkea on koitettu ja teen tämän liikkeen tieten erityisellä keskittymisellä ja keplottelen kapulaan sivukautta, etten vaan kumartuisi koiran päälle) Kaukot ja hyppy taattua terrierilaatua.

tässä viel pisteet tuomarina toimi siis Ilkka Sten
Paikalla makaaminen 7
Seuraaminen taluttimetta 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Noutaminen 8,5
Kauko-ohjaus 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

yhteensä siis 176 pistettä 1-tulos ja 3.sija (ykköstuloksia tehtailtiin muistaakseni jopa 7kpl)

Kaikkein tyytyväisin olen siihen, että nyt kun en jännittämiselläni pilannut suoritusta niin meillä oli kehässä mielettömän hauskaa, koira teki perusasennot heti pyynnöstä ja aina suoraan ja tiiviisti. Nyt tekee kovasti mieli tokoilla heti lisää ja koittaa saada Äksylle se TK2 :)

tiistai 25. lokakuuta 2011

Jalasjärvellä

Käytiin koirien kanssa Monnan ja Remun vieraana syyslomalla. Vietimme Jalasjärvellä pari yötä ja nautimme maalaiselämästä :) Koirat tulivat hyvin juttuun keskenään ja minä pääsin hevosen selkään monen vuoden tauon jälkeen, ja minut ja Monnan tuntien esteitä piti tietysti hypätä heti, eikä 15. päivä :D

Kiipesin Monnan vanhan KV-kenttäratsun Rasantin selkään ja Vakkeri olikin oikea herrasmies. Heti verkasta lähtien meillä oli hyvä meno ja homma sujui kuin itsestään. Puomit ja ristikot ei tuntuneet missään ja pystyä nostettiin 80cm asti. Sen jälkeen oltiin molemmat Vaarin kanssa niin märkiä ja poikki, että jätettiin korkeammat esteet odottamaan toista kertaa. Kauhea kuume jäi, miksei vuorokaudessa voi olla enempää tunteja ja lompakossa enempää rahaa, että vois harrastaa tätäkin ihanaa lajia. Onneksi Monna lupasi, että saan mennä Rassea kiusaamaan toistekkin <3

täss vielä video meidän treenistä :) Hevosen selässä oon ollut viimeksi siis vajaa 2v sitten, ja hyppäämisestä on aikaa vierähtänyt jo lähes 4 vuotta. Ja siis alualkaenkin olen täti-ratsastaja, että mitään vuosien ratsastuskokemusta ei ole. Ravihevosten kanssa sitten sitäkin enemmän :)

maanantai 17. lokakuuta 2011

Oreniuksen valmennus

Oreniuksen Juha oli Wecalla kouluttamassa agilityä viikonloppuna. Koulutus oli siis kaksi päiväinen ja osallistuin molempina päivinä.
Lauantaina treenasin Pomon kanssa. Se teki rataa tosi kivasti, mutta oli vähän vaisu ja liikkui tavallista verkkaisemmin. Se teki kuitenkin kaiken kuten pyydettiin ja sain vinkkiä sen käännöksiin. Pomo raukka puhalsi jo vajaan 15 min treenin jälkeen niin ettei hommaa kannattanut jatkaa. Kyllähän se tulee, uskollisesti tuhisten, mutta ravaili suurimman osan. Tästä viisastuneena kysyin Heidiltä Rafikia lainaan sunnuntai aamuun.
Rafiki lunasti odotukset ja tykitteli menemään puolisen tuntia, jonka jälkeen minä pyysin armoa ja lopetin treenin. Juha ja Kaki olis jatkaneet vielä :P Onnistuin opettamaan Rafikille niiston. Poispäinkäännöksiäkin tehtiin ja niissä koira toimi upeasti aivan luonnostaan. Rafikin kanssa pitää käännökset kertoa tosi aikaisin, muuten rimat kolisee. Jarrutukset toimii sen kanssa tosi hyvin, koska se lukee ohjaajan liikettä todella voimakkaasti ja reagoi rytmityksiin hyvin. Eiköhän me Kakin kanssa löydetä vielä yhteinen sävel :)
Siinä on sitten sellainen unelmien työkoira. Just tollasen mä haluaisin itellenikin. Koiran joka ei väsy, tulee kahdenteenkymmenenteenviidenteen toistoon yhtä innokkaasti ja lujaa kuin ensimmäiseenkin. Jaksaa, jaksaa, jaksaa ja jaksaa, vaikka ohjaaja töpeksii ja palkkaa ei kuulu. Mieletön koira.

Sunnuntaina käytiin sitten Pomon kanssa hakumetsällä. Tehtiin hajuhakuja ilmaisulla. Eli käytiin hakemassa koiran kanssa haju äijästä, palattiin keskilinjalle ja sitten irtorullalla ilmaisu ja näytöltä palkka. Koira sai hajun ukoista jo hyvän matkan päästä, otti rullat ihan itse ilman avustusta ja kiikutti ne suoraan mun luo niillä sen enempää pelaamatta/niitä tiputtamatta. Viimeiselle (4.) äijälle lähetin sitten ilman hajun hakemista ja koira upposi hyvin viiteenkymppiin, sitten se ajautui alueella takaisinpäin ja tuli pois. Lähetin uudelleen ja sitten se ukko sieltä jo nousikin, toi rullan ja pääsi näytölle. Kaikenkaikkiaan hyvä mieli jäi tästä treenistä. Koira oli jo alueelle tullessa ihan intoa täynnä, se kulki pää ja häntä ylhäällä ja oli tosi hyvällä asenteella liikkeellä. Tiedä sitten tekikö hyvää se, että istui autossa agihallin pihassa ja katseli kun treenasin ja leikin Rafikin kanssa.

Selvästi se kerää painetta siitä että treenaan ja leikin muiden koirien kanssa. Tätä onkin käytetty hyväksi nyt tottista treenattaessa. Heidi on ottanut Pomon autosta valjaissa ja minä olen leikkinyt Simban tai Myrskyn kanssa. Kun Pomo on turhautunut ja haukkunut se on päässyt luokseni ja se on palkattu patukalla. Sitten on turhautettu taas haukkumaan ja on päässyt seuraamaan. Asenne on ollut nyt jo autosta otettaessa aivan erilainen, koira haukkuu luonnostaan ja hyvin ja se on aivan intoa täynnä päästessään töihiin. Se seuraa vietikkäästi (niin vietikkäästi kun tuollainen pullabokseri nyt voi :D ) ja leikkii aivan eri meiningillä. Joudun pitämään patukasta kaksin käsin kiinni ja seisomaan tukevasti molemmilla jaloilla, sen verran rajuja tapporavistuksia tuo reilu 30 kiloinen jässikkä nykyään tarjoaa :D Pitkä ja kivinen tie tämä on ollut ja vielä on kilometrejä jäljellä, mutta toivon mukaan se saadaan joskus kuljettua loppuun ja päästään nauttimaan työn tuloksista. Ja jos ei, niin on ainakin pidetty hauskaa treenatessa :D

maanantai 3. lokakuuta 2011

Treeniviikonloppu

Perjantaina oltiin Äksyn kanssa taas Liedossa Jänesniemen Elinan valmennuksessa. Treeni meni hyvin ja mieli oli tunnin jälkeen erinomainen. Rata oli kiva, ja päästiin tekemään meille vaikeita juttuja (välistävetoja ja serpentiiniä). Taas tuli todettua se, että pyöritykset toimivat pikkunaiselle parhaiten, eli niitä tulee käyttää radalla aina kuin mahdollista, niillä Äksy kääntyy ja etenee parhaiten. Välistävedoissa pitää muistaa laittaa ohjaava/välistävetävä käsi alas ja käyttää vielä koiran nimeä suullisena käskynä. Serpentiinissä takanakuljetus ei ole ongelma, vaan esteitten edessäkuljetus, siinä pitää muistaa jättää kunnolla tilaa itsen ja esteen väliin että koira ei lähde tarjoamaan takaa kiertoa. Kontaktit Äksy teki superhienosti. Kesti upeasti perjättöä ja valmistelevia ohajuksia, Jeeee!
Lauantai aamulla marssittiin Pomon kanssa esineruutuun heti aamutuimiin. Ruudussa oli 5 esinettä ja Herra toi sieltä hienosti 3 kpl suoraan käpälään (lippiksen, hanskan ja muovisen pesupallon) Toisen esineen etsiminen kesti hiukan kauemmin, kolmas nousi sitten taas tosi nopeesti. Illlalla kävin rakentamassa kehää sunnuntain toko-koetta varten ja otin Pomon kanssa sitten lopuksi hallissa muutaman sivulle tulon kiertäen ja siitä seuraamaan. Iloisesti ja keskittyneesti se sujuikin, eikä Pomoa häirinnyt muut hallissa olevat koirat eikä ihmiset.
Sunnuntai aamuna liikkuroin elämäni ensimmäisessä toko-kokeessa. Luokka oli erikoisvoittajaluokka, kisaajia 7 ja tuomarina Ilkka Sten. Kehä vietiin läpi kahdessa osassa ja Heidi toimi ystävällisesti tötteröitten siirtelijänä.  Kokeen jälkeen sain kiitosta sekä tuomarilta että kilpailijoilta selkeästä, ystävällisestä ja ripeästä (silti kiireettömästä) ohjauksesta. Hyvilä mielin voin mennä seuraavaan kokeeseen :)
Puoliltapäivin oli PAHAn epikset AgilitynLumoa-hallilla. Starttasin Äksyn kanssa mölli- sekä kilpailevien radan ja Pomon kanssa kilpailevien radan. Tarkoituksena oli siis tehdä puhtaasti kontakti-treeniä. Hallilla sitten  selvisi, että siellä on käytössä mattopäällysteiset kontatiesteet, jollaisia koirani eivät ole ikinä suorittaneet. Molemmat reagoivat niihin aika järkyttyneesti ja likuivat pahasti (varsinkin A:lla). Tästä syystä Äksyn eka puomi meni plörinäksi. Toisella radalla se sitten jo kykeni suorittamaan kontaktit oikein, kun hiljensin itse liikettä ja pyysin sitä tulemaan varovasti. Samoin tein Pomon kanssa joka silmät pyöreinä liukui alas A:n harjalta, mutta hienosti jäi kontaktille odottamaan poistumistani paikalta :)
Sunnuntai-iltapäivällä oli sitten vielä ekat PowerDog-treenit. Pomo raukan pää meni ihan sekaisin, kun se katseli autosta sikaa jahtaavia koiria. Pellolla se ei pystynyt keskittymään mihinkään, ja voimakelkan vedosta ei tahtonut tulla mitään. Lopulta se suoritettiin niin että Heidi juoksi Pomon kanssa pellolla minun kutsuessa sitä edessä. MPP meni sitten odotettua paremmin. Hiukan jouduttiin ensin keskustelmeen siitä mistä kohtaa tyynyä otetaan kiinni, mutta kun oikea purukohta löytyi homma toimi vallankin mainiosti. Pomo tarjoili välillä tapporavistuksia mutta veti myös hienosti taakseppäin, tulokseksi tuli 78kg, joka oli ihan kelpo tulos ensikertalaiselle. Sikajahdissa, herra oli taas elementissään, kuten arvata saattaa. Pomo nappasi sian kiinni alta aikayksikön ja kävi tällä kertaa kiinni oikeaoppisesti säkin takapäähän. Nähtäväksi jää, kestääkö sen nuppi tätä touhua, toivotaan. Hauskaa meillä ainakin oli, ja koira antoi kaikkensa, vielä aamullakin se tavoistaan poiketen piti käydä nostamassa ylös sängystä aamu pissille.

Äksy luonntestissä

Lauantaina Äksy kävi Jorma Lankisen ja Sirkka Lempisen testattavana Raumalla. Luonnetestistä neiti sai vaatimattomat 29 pistettä, laukausvarma. Olen jo pidempään miettinyt että onko koirani oikeasti niin pehmeä kuin antaa ymmrätää vai kusettaako se vain minua 6-0. No, jos se kusettaa, niin vei roolinsa kyllä läpi 10 pisteen arvoisesti myös testissä. Äksy leikki hyvin terrierimäiseen tapaan, puri keppiin kiinni ja sitä sai tuuppia ja nostaa ilmaan ja tyttö vain lisäsi ärinää, mutta kun tuomari teki kädellä "lyönnin" koiran kuonon tuntumaan Äksy päästi irti, eikä suostunut enää leikkimään tyhmän sedän kanssa, eikä oikein minunkaan kanssani sillä tyhmällä kepillä. Kelkalla Äksy seisoi vieressäni ja katseli yleisöä ja piippasi. Se reagoi kelkkaan vasta kun se oli enää yhtä vetoa vaille meidän vieressä. Silloin se alkoi haukkua ja hyökkäili selkäni takana. Kelkan pysähdyttyä ja minun mentyäni sen luo, Äksy tuli kaula pitkällä haistamaan tyhmää kelkassa istuvaa ukkoa, muttei esim suostunut tulemaan leikkimään ukon hihalla.
Minuun kohdistuvaan uhkaan Äksy ei reagoinut, se seisoi vierelläni ja katseli muualle. Haamu-haalarin se kiersi kaukaa ja tynnyriä tuli kolinan jälkeen katsomaan, tai oikeammin hyppäsi syliini kun istuin tynnyrin päällä ja siitä sitten varovasti haisteli. Pimeässä huoneessa sain aika kauan odotella kun Äksy vain viipotti pitkin huonetta, eikä kyllä ollut moksiskaan lattialla olevasta pressusta tms. Itseään uhattaessa Äksy toimi kuten edeltävissäkin uhkatilanteissa, ei katseli muualle ja piippasi. Laukaukset eivät tuottaneet mitään ongelmaa.

Pisteitä tuli seuraavan laisesti
Toimintakyky -1, pieni
Terävyys +1, pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu -1, pieni
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti -1, häiritsevän vilkas
Kovuus -2, pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen luoksepäästävä avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma

yhteensä siis 26 pistettä.

Tuomari sanoi loppuarviossa, että koira on aivan liian pehmeä omaksi parhaakseen ja sanoi koiran opetelleen toimintamallin, jossa se ikäänkuin elää omaa elämäänsä omassa pikku maailmassaan, "jos en näe niin mitään pahaa ei tapahdu". Lisäksi tuomari sanoi koiran selvästi luottavan minuun ja siihen että minä hoidan hommat epämieluttävissä tilanteissa. Kokeen kuluessa Äksy ei palautunut ikävistä kokemuksistaan esim haalarin ja tynnyrin suhteen, mutta käveli kuitenkin omin jaloin häntä pystyssä aina seuraavaan tehtävään. Tästä syystä tuomari sitten epäilikin että Äksy on varmasti oikein kiva ja helppo koira kotona, niinkuin se onkin <3 Toisin sanoen se sai kuraa niskaan, mutta siirtyi aina seuraavaan tehtävään häntä pystyssä edelläni remmissä ikäänkuiin kysyen "mitäs seuraavaksi, joko jotain kivaa" ja sai taas kuraa niskaan :P

Yllätyksenä tämä ei tullut, mutta toki olisin toivonut olleeni väärässä :) Kuitenkin koira on edelleen se sama Äksy kuin ennen testiäkin, eikä se, että sen pehmeys on nyt todettu ihan ääneen, tee siitä sen huonompaa koiraa kuin se todellisuudessa on. Nyt tiedän, että olen osannut tulkita koiraani oikein.