torstai 26. heinäkuuta 2012

Terve Taas!



Jihuu, sairasloma on päättynyt. En tiedä kumpi on iloisempi, minä vai Peli, mutta iloisia ollaan. Luulen kuitenkin että Peli on iloisempi, se kun on omasta mielestään ollut terve jo yli viikon. On ollut mielenkiintoista yrittää väsyttää se kun ei ole voinut palkata ruualla, leikkiä, päästää vapaaksi...
10 vkon sairasloma kului onneksi kuitenkin suht rauhallisissa merkeissä, väsytystä suoritettiin käymällä tallilla haistelemassa ihmeellisiä hajuja ja kauapungilla, yhtenä päivänä oltiin hoitamassa kummityttö Ennaa, ja toki remmilenkeillä käytiin. Tällä viikolla sitten on jo naksuteltu kotona, uutena asiana laatikon päällä (alastulokontakteja silmälläpitäen) nenäkosketus. Takapihatottista on myös tehty, ja Marilta lainassa olevia älypelejä ratkottu. Äksy pitää edelleen BRAIN-herruutta ja ratkoo ongelmat nopeimmin. Peli otti paikan kakkosena, ei Pomokaan huono ollut, mutta on se näistä kaikista pöljin :D

Eilen siis poistettiin tikit ja samalla saatiin sairasloman takia lykkääntynyt Rabies-rokotus. Tikkien poisto sujui suht kivasti, kaksi kiinnipitäjää ja eläinlääkäri nyppi tikit pois. Haava on siisti, tötteröä tai haavalappua ei ole käytetty päivääkään. Kiitos kuuluu Porin päivystävälle eläinlääkärille, vaikka häntä monesti parjataankin on minulla vain hyvää sanottavaa. Peli on toipunut ennätysvauhdissa, kipeä se ei ole ollut päivääkään. Kaksi ekaa päivää leikkauksen jälkeen syötiin riisivelliä, sitten siirryttiin kovempiin aineisiin eli pilttiin. Sitä syötiin viikonloppuun asti pelkältään. Viikonloppuna (viikko leikkaukseta) rupesin antamaan palkkana omaa nappulaa pehmitettynä ja alkuviikosta sotkin pilttiin nappuloita myös ruualla. Tiistaina sai kokonaan omaa nappulaa. Kakka on liikkunut kokoajan hyvin ja pennun yleisvointi ollut erinoimainen. Juo, syö ja on iloinen, ihan niinkuin pennun kuuluukin. Onneksi tästä siis selvittiin säikähdyksellä ja rahallisella menetyksellä.

Hampaat vaihtuvat edelleen, etuhampaat on nyt jo pysyvää sorttia. Tiistaina tippui poskihammas älypeliä pelatessa, ensimmäinen koiranhammas minkä ikinä näen irronneena, Äksy ja Pomo ovat nielleet tai tiputtaneet omansa niin etten ole niitä nähnyt. Tämä aarre on nyt tallessa :) Kulmurit ovat vielä maitoversiot, mutta ikenet pullottavat lupaavasti niidenkin kohdalla, että eiköhän se homma kohta saada päätökseen ja korvatkin sitten asettumaan taas paikoilleen :)

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

660€ vinkulelu

Tänään, Pelin 18 viikkois syntymäpäivänä, päästiin kesäretkelle eläinlääkärin päivystykseen. Peli söi lähes kaksi viikkoa sitten Äksyn roadkill-vinkulelun vingut. Koira voi hyvin, luulin niitten tulleen jo ulos, kunnes löysin pään oksennettuna häkistä torstai aamuna. Perjantain treeneissä pentu oli alakuloinen, söi tosi vaikeasti, eikä oikeastaan halunnut tehdä mitään, kulki häntä alhaalla ja hiipparoi pitkin poikin. Ei siis ollut ollenkaan oma itsensä. Pistin tämän hampaitten vaihdon piikkiin. Lauantain vastaisena yönä oksensi sitten iltaruokansa ja samoin kävi lauantain aamuruualle. Lauantai-iltana annoin piimää joka pysyi sisällä. Sunnuntai aamuna jälleen piimää, sekin pysyi sisällä. Puolilta päivin annoin ylikeitettyä riisiä ja piimää, se tuli ulos kahden tunnin odottamisen jälkeen kaaressa. Sitten päätin lähteä päivystykseen.
Eläinlääkäri tunnusteli koiran vatsan ja sanoi välittömästi että täällä on vierasesine. Peli nukutettiin ja leikattiin heti ja leikkaus oli ohi puoltatuntia myöhemmin. Hännänpää vinkuineen oli matkustanut ohutsuoleen ja jämähtänyt sinne. Suoli oli aika pahasti tulehtunut, mutta leikkaus sujui hyvin ja tunnin heräilyn jälkeen pentu oli jo virkeänä ylhäällä. Kotiin haettiin vaisu tyttö, joka kuitenkin pissasi kotipihaan ja joi itse kupista heti sisään päästyään.
Nyt syödään pari päivää vauvan riisivelliä, sitten saa antaa hissuksiin pilttiä ja suolen toimiessa puhelu eläinlääkärille, sitten saanemme siirtyä kiinteään ruokaan. Tikkien poisto 10 vrk:n jälkeen.
Eiköhän tästä toivuta.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Kesä

Huhhuh, aika kuluu ja Peli kasvaa :)

Kesäkuu hurahti taudissa, siitä toipuessa. Agi-SM:ssä käytiin pyörähtämässä Äksyn kanssa SJRT ry:n joukkueessa. Edustus jäi lyhyeksi, kun Kääkeli tipahti riman päälle ja sai puujalan, A linkutettiin kolmella jalalla ja sen jälkeen keskeytettiin. Mutta hauskaa oli, seura mitä parhainta ja tunnelma kohdillaan :)


Juhannuksena käytiin kisaamassa Tuorlassa, tuloksena molemmille koirille vitoset. Pomolle toiselta hylky ja Äksy ei startannut toista rataa ollenkaan. Hypärin vitonen oli aivan loistava, koira kulki kuin tuulispää, irtosi ja luki rataa, tuntui aivan mahtavalta. yhteen persjättöön se ei sitten mukaan tullut ja siitä seurasi kielto viitonen ja esteen ympäri pyöritys. Siitä huolimatta ajassa maalissa. Pomon eka rata meni haaveillessa ja yleisöä ihmetellessä. Toinen rata oli sitten jo vanhaa kunnon Pomoa. Vauhti ei ihan aikaan riittänyt ja keinun ylösmenokontakti jäi niukinnaukin koskematta, mutta olin tähänkin rataan enemmänkuin tyytyväinen. Ikävä kyllä on hyväksyttävä se tosiasia että Pomo on hidastunut ja varsinkin kepeillä ja isoissa hypyissä (muuri ja okseri) sen kankeus näkyy selvästi. Syksyllä siis edessä matka Ventelälle selkäkuviin.

Haku-treenit ovat nyt käynnistyneet toden teolla. Pomolle on alettu opettaa tyhjiä. Ekalla kerralla herra ei millään tahtonut tulla pois metsästä, onhan sieltä nyt pakko löytyä joku :) Eiköhän tämäkin silti helpota, kun poika tajuaa että välillä ei löydy ja sillä hyvä. Alkuradasta ilmaisut sujuvat hyvin, loppuradasta kun väsy alkaa painaa, jää maalimiehelle palkan toivossa odottamaan. Suorapalkat pois, aina rulla keskilinjalle ja siitä palkka. Ja ylipitkiä treenejä pitäisi välillä tehdä. Kuuttakin äijää (tai pistoa ainakin) ja pistää poika myös väsyneenä töihin. Syyskuun kisat häämöttävät, vielä ollaan menossa ;)
Pelikin on päässyt pari kertaa hajuhakuja tekemään. Ekalla kerralla neiti ei piitannut maasas peiton alla makaavasta "juoposta" vaan käveli ohi tyyliin "jos en mä näe sua, niin sä et näe mua". Mutta kun se saatiin ymmärtämään että ihmisellä on ruokaa, alkoi homma luistaa. Nyt hakee hyvin vainua ilmasta ja napattuaan sen suuntaa SUORAAN äijälle, vaikka läpi risukon :D

Jälkeä on Pelin kanssa tehty sairasloman jälkeen pari kertaa viikossa. Ruudusta on nyt siirrytty askeliin. Ahnehdin tässä suotta, enkä kävellyt "traktoria", viimeksi bc pyörähteli askeleilla ympäri, eikä hahmottanut että matka jatkuu eteenpäin. Seuraava jälki tehdään helminauhana, nameja useampi per askel, ja pituutta saa olla varmaan kunnolla, että saataisiin jonkunsortin rytmi aikaan. Työmoodi on Pelillä jäljellä juuri oikea. Se keskittyy ja haistelee niin että monen metrin päähän kuulee sen tuhinan. Korvat ja häntä laskevat ja se sulkee koko maailman ulkopuolelle ja tekee hienosti ja tarkasti töitä. Kyllä siitä vielä jälkikoira tulee :)

Tottis-treeneissä on keskitytty Pomon kanssa taas kerran siihen seuruun vireeseen. Lyhyitä pätkiä, hauskaa ja kivaa tekemistä. Tasamaa-noutokin tehtiin varmaan puolen vuoden tauon jälkeen ja sehän meni hyvin. Palautus saisi olla toki tiiviimpi ja suorempi, mutta en valita, kun koira piti kapulaa hyvin ja irrotti käskystä ja toi eteen ja istui. Emme siis treenaa tätä jatkossakaan :D
Peli on keskittynyt seuraamiseen ja perusasentoon. Seuraamista siis ihan pienissä, muutaman askeleen pätkissä, kontaktikävelynä. Lisäksi imuttamalla käännöksiä.Sivulle tulot takaa ja muutamia kertoja edestä. Perusasenossa välillä tulee vinoon, muuten paikka mielestäni ok. Maahamenoja ja istumisia liikkeestä peruuttamalla. Ja leikkimistä. Tuo usean viikon treenitauko sairastamisesta johtuen on tehnyt halla tälle. Kotona sisällä leikkii hyvin. Kotona ulkona leikkii, mutta on aika tietoinen ympäristöstään ja ottaa siitä painetta. "Vieraissa paikoissa" kuten kentällä (jotka ovat kyllä tuttuja kenttiä) ei leiki. Ei kiinnostu lelusta lainkaan. Ei mistään lelusta. Vahvistan nyt leikkiä kotona, tutussa ympäristössä ensin. Sitten kun siellä sujuu hyvin niin koitetaan pikkuhiljaa siirtää sitä muuhun ympäristöön. Onneksi neiti on ahne ja treenaaminen sujuu ruualla oikein hyvin.

Agility-kentällekkin Peli on jo päässyt vähän kurkistamaan. Viikko sitten se sai tehdä "hyppyä" eli siis juosta siivekkeitten välistä. Tällä viikolla tehtiin yhtä ja kahta hyppyä peräkkäin sekä tutustuttiin putkeen. Vauhtia on, päämäärä (palkka) on selvä. Kyllä mulla vielä kätten voiteet on ton koiran kanssa, kunhan ikä karttuu. Jänesniemen Elinan pentu-agilityn alkua odotellessa olen ajatellut opettaa hypyn ja putken lisäksi alastulo-kontaktin. Ihan siis laatikolla ja naksuttimella, ehkä ehdin siirtää sen jo kentälle varsinaiselle kontakti-esteelle. Ai niin, osaa Peli myös tulla "Väli":in starttia varten ja odottaa hienosti istuen. Tämä on ollut tehotreenissä ihan ensi viikoista lähtien :) Nyt  on opetuksessa se, että minä saisin juosta neidin istuessa.

Viime viikonloppuna käytiin sunnuntai aamulla koirarannalla kaikin. Mukavaa oli.
Peli-koipeliini kävi tällä viikolla myös 16 viikkos rokotuksella. Eli neloisrokotus-tehoste oli vuorossa. Eläinlääkäri kehui neitiä reippaaksi ja sanoi sen olevan erinomaisessa kunnossa, sopusuhtainen ja iloinen pentu, ihan niinkuin kuuluukin. Puntari näytti 9,05kg. Rokotusta se ei taaskaan edes huomannut (tai ainakaan mitenkään osoittanut että olisi häirinnyt) ja antoi muutenkii tutkia itsensä hienosti. Hampaiden katsominen oli ainoa inhottava juttu, ja sekin sujui silti suuremmitta ongelmitta. Kaikki hyvin silläkin osastolla. Parin viikon päästä sitten rabies.