keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kyllä se kotona osaa

jep, tuttu lause.

Lauantaina oltiin Pelin kanssa TAMSKin kisoissa Lempäälässä. Ekalla radalla pysyi lähdössä ja seuraavilla ei sitten sinne päinkään. En kokenut jännittäväni, mutta tiedän että olen itse erilainen, kun en luota koiraan siinä lähtötiltanteessa. Eli nyt pitäisi saada sitten se kuuluisa oma pää toimimaan kisoissa samalla lailla kuin treeneissä. Olla yhtä selkeä jotta Pelin olisi helpompi toimia. Kuvat TAMSKin kisoista lauantailta.




Eihän se siis matkaan ammu, mutta nousee ja vikalla radalla oli jopa ottanut askeleen (minkä näin videolta) ennen luvan saantia. Ja koska se lähdössä odottaminen on suoraanverrannollinen siihen, kuinka Peli tulee radalla ohjaukseen, en voi lipsua tässä yhtään. Kisat 2.radalla päättyivät maksi1:iin joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja hain Pelin autosta tekemään vielä lähtöharjoituksia siihen samalle radalle, kisat kun olivat vielä 1.radalla käynnissä eli häiriö ns. vastaava kuin oikeisa starteissa. Jep, ei pysynyt. Palautin rauhallisesti takaisin aina vain. Musta tuntui jotenkin että Peli ei yhtään keskittynyt, se näytti aina vaan siltä että JOOJOO, mennään nyt jo. Sain kuitenkin onnistuneitakin suorituksia joista palkkasin lelulla tai pyytämällä parin ekan esteen yli. 



Koska olen periksiantamaton tyyppi, aloitin treenin heti sunnuntaina. Olen nyt näiden muutaman päivän aikana vienyt malttamisen uudelle tasolle. Koska omalla treenihallilla koira ei ole ollenkaan samanlaisessa mielentilassa kuin kisapaikalla, ja nämä odottamiset sujuvan jo mitenpäin vaan, päätin astua askeleen eteenpäin. Koirat autosta ja istumaan hallin oven eteen (pari metriä irti ovesta). Itse sisälle halliin ja siitä sitten yksitellen Pomo ensin nimellä ja sitten Peli tule-käskyllä. 3-4 kertaa jouduin palauttamaan Pelin takaisin istumaan ja uusimaan harjoituksen mutta lopulta se toimi. Olen kipeä ja eilen suuntasin pellolle heittelemään frisbeetä. Siellä Peli joutui malttamaan paikallaan istuen sen että Pomo kutsuttiin autosta sen ohi ja Pomolle heiteltiin maltillisesti kiekkoa. En joutunut palauttamaan kuin kerran!! p.s. Peli rakastaa frisbee-heittelyä!



Illalla oli tokotreenit joissa tehtiin paikallaoloja. Peli suoritti paikallaistumisen 1,5min ja paikallamakaamisen 3min ja minä olin lähes kokoajan piilossa (en ole tenyt piilossa oloa vielä kuin ihan käväisemällä). Ei tässä näineen tietty mitään, mutta kun tähän treenin lisätään hallissa olleet häiriöt: sermin takana agilitytreenit joissa radalla haukkuvia koiria ja edessä läpinäkyvän aidan takana toisen ryhmän koirat syöksähtelevät ruutuun. Voin sanoa että olen todella tyytyväinen Pelin suoritukseen.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Elinan Valmennus

JEEEEEEE!!!

Oltiin eilen Sastamalassa ÄSKK:n järkkäämässä Elina Jänesniemen koulutuksessa. Sovin tarkoituksella että menemme halliin edellisen koiran aikana, edeltävä koira oli radalla huutava aussie :) Peli oli paljon normaalia sähäkämpi jo lämppä-lenkillä. Otin sen halliin sitten ahtaaseen tilaan odottamaan ja katselemaan toista koiraa radalla. Peli kiihtyikin lupaavasti odotellessa. Sitten marssin lähtöpaikalle ja jätin sen siihen ODOTA-sanalla. Ensimmäisellä kerralla jäi hyvin, kun tein häiriöitä esteen takana pysyi, kun lähdin kävelemään kohti palkatakseni niin nousi. Palasin rauhallisesti luo, jätin uudestaan, tein häiriöt ja heitin lelun palkaksi. Tämän jälkeen sama kuvio mutta vapautin radalle. Kyllä koiran päässä on nyt tapahtunut oppimista. Olen vakuuttunut siitä. En voi estää Peliä nostamasta kierroksia kisapaikoilla, mutta voin vaatia siltä siitä huolimatta keskittymisen ja itsenäisen viretilan tasoituksen ennen radalle pääsyä. Oon niin iloinen, sanat ei riitä kertomaan.

Muutenkin treeni meni erinomaisesti. Elina oli suunnitellut radan joka painotti keppejä. Ennen omaa vuoroa olin jo manannut että ei luonaa meiltä, putki on liian vaativa häiriö, mutta niin vaan Peli loisti jälleen kerran.


5. kepeille tulo sujui hyvin, ekalla kerralla lopetti kepit kesken, putki ammoti avoimena ja koira ei pystynyt keskittymään kuin siihen. Tämän jälkeen Elina meni palkan kanssa keppien päähän ja palkka oli näkyvissä. Peli meni hyvin sisään, puolen välin jälkeen sen vauhti hiipui, se ikäänkuin keskittyi "en katso putkeen, en katso putkeen" ja suoritti hitaasti mutta varmasti kepit loppuun saakka. Tämä tehtiin vielä toiseen kertaan jonka jälkeen keppien päässä kutsuin sen palkaksi 6. putkeen. Mieletön koira. Tehtävä oli tosi vaikea, varsinkin Putki-imuri Pelille ja näin kokemattomalle koiralle. Olen todella ylpeä siitä ja sen keskittymiskyvystä. On aivan oikein himmata vauhtia jos ei kovassa vauhdissa pysty keskittymään, pääasia että haluaa tehdä oikein.
A:lta tullessa kokeilin ohjausta molemmilta puolilta keppejä. Ensin leijeröin A:n keppien takaa ja kutsuin siis koiran pakkovalssilla kepeille. Tässä Peli meni ensin pari kertaa putkeen kun en pitänty katsekontaktia koiraan. Sain hyvän opetuksen siitä että tiukka katsekontakti koiraan ja käsky "tähän" toimii aina. Koira ei pysty väistämään katsetta eikä edes nähnyt putkea vaan tuli suoraan käteen -> kepeille. Törkkäyksen jälkeen oli tarkoitus irrota sivulle ja jättäytyä taakse josta ehtisi sitten liikkua riittävästi ja saisi koiran kääntymään 11. putken jälkeen taakseppäin hypylle 12. Tässä tuli ilmi jo tiedossakin oleva ongelma, Pelin on vaikea suoritta kepit loppuun jos itse en liiku. Se kestää kyllä irtoamista sivulle lähes määrättömästi, eteenpäinkin jo kohtuullisesti mutta jos itse lopetan liikkumisen niin sekin lopettaa. Tämä siis tehotreeniin!
Kokeilein törkkäystä myös A:n puolelta ja sekin toimi hienosti kunhan taas pidin katsekontaktin koirassa. Keppien päähän poispäinkääntö johon Peli lähti upeasti ja ampui putkeen. Peli suoriutui siis tästä treenistä loistavasti. Tämän lisäksi ehdimme tehdä toki rataa enemmänkin. Kotiläksyksi tuli keppien itsenäisen loppuunsuorittamisen lisäksi takaaohjaus ja mun jalkojen käyttö ohjauksessa. Varsinkin kun väsähdän niin kädet vaan huitoo vaikka jalat on ne joilla pitäisi ohjata takaakierrot ja esteelle irrotukset.

Hauskat treenit, loistava koira ja hyvä seura. Mitäpä sitä muuta voi treeniltä enää toivota :)

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Tokoa

Hah, minä, vanha tokoilija :D

Jep, Pelin kanssa ei ole ihan kauheesti tehty tokoa vaan tottelevaisuus-treenaus on ollut hyvin pitkälti treeniä PK-tottista silmällä pitäen. Nyt kävi niin, että PK-tottis treenien ajankohta ei sovi omaan kalenteriini ja kun saan treenipaikan korvaukseksi itse vetämistäni tunneista niin päätin mennä toko-ryhmään, enkä mihin tahansa vaan VOI-ryhmään :D Koska siis lahjattoman treenaa :D Lisäksi on käyty ystävän koirakoululla tekemässä VOI/EVL-tekniikka-ryhmässä aivojumppaa :)

Nyt on siis hierottu paikallakäännöksiä, askeleita eteen, taa ja sivuille, ohjatun noudon suuntia, merkkiä, kaukoja...

Kaukoissa saatiin vinkki tehdä seisomaan nousut "hyppäämällä", se sopi Pelille kuin nenä päähän. Nyt se tekee suoran seisomaan nousun sekä makuulta että istumisesta hienosti liikkumatta eteen tai sivulle. Matka ei tokikaan ole vielä kuin metrin pari, mutta tekniikka on hallussa. istu-maahan-istu-vaihdot sujuu myös hyvin. Vain seisomasta maahan meno tuottaa pienen eteenpäin liikkumisen, samoin seisomasta istumaan meneminen. Näitä siis pitää vielä treenata läheltä tekniikkana :)

Eilen sitten aloitin pitkän harkinnan jälkeen luoksetulon pysäytysten opettamisen. Lähtökohtana se, että Peliltä vaaditaan täysi luoksetulovauhti aina. Se ei saa yhtään pysäytystä jos se ei etene täysillä, otan sitten pistemenetykset kovasta vauhdista johtuvina valumisina jos niikseen on. Opetus tapahtuu kierrättämällä ja pysäytys nyt alkuun vasta ihan mun lähellä. Sekä maahanmeno että seisomaan jääminen sujui molemmat todella upeasti, koira lyö oikeen liinat kiinni niin että hiekka pöllyää kun annan käskyn. Maahanmenossa oli käskynä pelkkä suullinen, seisomisessa näin alkuun sekä käsi että suu, tulevaisuudessa pelkkä suullinen siinäkin. Tulevaisuudessa tulen tekemään tokossa luoksetulon tule-käskyllä kunnes sitten vikasta pysäytyksestä eteen-käskyllä. Kun tottiksessa se luoksetulokäsky on suoraan eteen. Ja tietenkin, paljon pelkkiä suoria luoksetuloja, se nyt on sanomattakin selvää, ihan alusta asti.

Noutokin on nytkähdellyt eteenpäin. Kotona pidetään kapulaa enenn ilta ruokaa. Kentällä on tehty patukalla pitotreenejä, samoin kapulalla. Vauhtinouto on palautettu kuvioon ja se sujuu älyttömällä vauhdilla :) Nyt vaan oma pää kylmäksi ja rauhassa raknnetaan tästä vauhdikas ja näyttävä liike :)

perjantai 11. lokakuuta 2013

Se malttaa sittenkin

joo, tiedän, ei pidä nuolaista vielä, mutta pakko on nyt hehkuttaa.

On tällä viikolla tehty tiistain jälkeen keskiviikkona ja tänään perjantaina aamulla startti-treeni. Keskiviikkona eläkeläinen-Rekku oli apuna sukeltamassa putkiin ja haukkumassa radalla kun tulimme Pelin kanssa halliin. Ärsyke toimi toivotulla tavalla ja Pelin kierrokset nousivat. Pari kertaa jouduin palaamaan koiran viereen kun sen persus nousi, sen jälkeen kesti kaikki liikeärsykkeet ja häiriöt.

Tänään aamulla ärsyttäjänä toimi 10kk Netta joka kiitää radalla kuin mielipuoli. Nyt Peli tarjosi jo odotellessa viereen tuloa ja selvästi oli aivan eri mielentilassa. Kiihtyi, muttei mennyt yli. Kun menimme lähtöpaikalle koira tarjosi heti istumisen ja istui kuin tatti kestäen kaiken huitomisen ja heilumisen. Taas satunnaisesti palkkaa ruokana, leluna tai radalle pääsynä. Keskittynyt ilme, täydelliset radalle lähdöt....JEEEE!!

Oon joskus kuullut että treenaaminen auttaa :D Nyt oikein hävettää että oon ollut itse niin laiska tän asian suhteen. Ei Pelille ole tarvinnut kuin muutaman kerran osoittaa että se karkaaminen ei vetele. Itse pitää pysyä äärirauhallisena, tämä vaatii multa paljon ;), ja kun kerron vaan koiralle, että nyt on laskettava kierroksia tai ei pääse radalle lainkaan. Ei tarvi sanoa mitään, saati korottaa ääntä. On vaan hiljaa ja odottaa ja näinhän se älykkääksi haukuttu koira ihan itse hoitaa sen homman. Nyt pitää sitten vaan siirtyä kotihallista (missä kaikki on aina paaaljon helpompaa) myös muille areenoille ja pitää kiinni hommasta myös siellä :) Onneksi tosiaan treenejä luvassa myös parissa vieraassa hallissa ja jos jostain löytys vielä epikset ennen virallisia kisoja....no jos ei löydy niin sitten ei löydy.

Peli on opettanut mulle valtavasti, eikä vähiten rauhottumista ja keskittymistä. Me kun ollaan molemmat luonteeltamme aika hätäisiä. Jos mä lähden mukaan siihen sättäämiseen niin voitte vaan kuvitella mikä on lopputulos, lajissa kuin lajissa. Nyt kun olen keskittynyt joka saralla siihen, että oma hermo pitää ja keskityn sataprosenttisesti ja EN HERMOSTU niin hommat on alkaneet luonata ihan kaikkialla :) Pelikin kykenee keskittymään, oikein hyvin jopa, ja malttaa tehdä hommat kunnolla. Nyt kun me saadaan radoille mukaan sen tulisen vauhdin lisäksi keskittyminen niin oksat pois. Odotan jo innolla tulevaa !

torstai 10. lokakuuta 2013

Äksyn kuulumisia

Äksy viettää leppoisaa elämää Tuusulassa ja nauttii syksystä ja metsämiesten/marjastajien jätöksista entiseen malliin. Sannakin on siis päässyt tutustumaan neidin ei niin mieluisaan kakkakierijä-taipumukseen :D Äksy ja Sanna pääsivät mukaan HSKH:n ohjattuun agilityryhmään ja treenaavat nyt siis viikottain ohjatusti. Etukäteen vähän jo käytiin läpi Äksyn käskyjä ja taitoja agilityssä jotta olisi sitten helpompi löytää yhteinen sävel. Äksy on kyllä uskomaton koira. Ihanasti se jaksaa opettaa jo toista ihmistään tuon niin rakkaan lajin koukeroissa, haukkuu toki mennessään, mutta korjaa ohjaajan pienoiset virheet ja nautiskelee vauhdista :)

Tässä videossa treenit parin viikon takaa, kaksikko siis neljättä kertaa yhdessä tekemässä agilityä. En voi muuta kuin ihmetellä kuinka hienosti Sanna niin vähäisellä kokemuksella ohjaa ja kuinka upeasti Äksy keskittyy ja tekee. Itsekkin pääsin lopuksi vähän nautiskelemaan konkarin ohjaimissa. Tuntui jopa niin hyvältä että päästin mieleeni siemenen mahdollisesta osallistumisesta rotumestaruus-kilpailuihin marraskuussa :D




keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Pientä malttamisongelmaa

No niin, toiset kisat takana ja heti pitää näpäyttää itseään. Olin ilmoittautunut neljään starttiin TSAU:n kisoihin Lietoon. Tällä kerralla ei ollut niin selvää toimintasuunnitelmaa sen startin suhteen ja se sitten kostautui. Kahdessa ensimmäisessä startissa homma vielä toimi, sen jälkeen rupesi repeilemään. Kolmannella radalla Peli ei meinannut jäädä, ja kun sen lopulta sain jäämään niin se painui istuessaan niin alas että tuli ali ensimmäisestä eteestä!! Neljännellä radalla oli myös jäämisen kanssa ongelmaa, palautin pariin kertaan. Lopulta jäi kumminkin mutta videolta näin että ei istunut kutsuttaessa. Voi räkä sanon minä.

Siltä kolmosradalta, jossa ykkönen jäi hyppäämättä, tultiin ulos kesken kun Peli pudotti kolmannen rimansa ja minä keskeytin. Nostin riman kannattimilleen, pyysin koiraa hyppäämään riman ja kehuin siitä ja poistuimme radalta. Pelillä kun ei varsinaisesti ole mitään rimaongelmaa, mutta kiihtyessään se lakkaa keskittymästä ja roiskii miten sattuu. Siksi tämä toimintamalli, pitää keskittyä, piste.
Kontakteihin olen erittäin tyytyväinen, odotti hienosti vapautukseen asti joka radalla. Samoin kepeillä (ekan radan liukastumista lukuunottamatta) haki hienosti itse sisään ja kesti prässäystä hyvin. Eli paljon hyvääkin :)

Suoritin nyt sitten täydellisen itsetutkistelun sen lähdössä odottamisen kanssa, lisäksi sain sielunhoitoa valmentajalta ja ystävältä. Näiden yhteenvetona aloitin uuden/palasin osittain vanhaan. Tärkeintä on nyt se että minulla on selvä kriteeri ja se toimii aina ja jokapaikassa. Yritin jalkojen väliin tuloa lähtötilanteessa, jostain syystä Peli kokee sen vähän mälsäksi ja tulee korvat luimussa ja vähän sen näköisenä että ällöttää. Tulkoon siis sivulle, kun sitä kerran tarjoaa itse. Jättö sana on ODOTA. Etutassujen edessä on rima (helpottamaan itseäni kun treenaan yksin mutta myös auttamaan Peliä siinä että etutassutkaan eivät liiku, saati perä) ja koira siis odottaa istuen.
Maanantaina tein treeniä kotihallilla ilman häiriötä. Rimasuoran edessä kesti homman hienosti. Sain heilua ja huojua ja ohjailla yms. Pysyi hienosti. Tein vähän rataa ja sen jälkeen siirsin startin toisaalle. Ykkönen oli normaali hyppy ja sen takana ammottava putki, ja nii päästiin ongelma ytimeen. Perse nousi ja asento painui kyyryyn. No, palautin koiran neutraalisti mitään sanomatta ja kontaktia antamatta riman taa, annoin tarjota istumisen ja kehuin siitä. Tämä toistui pariin otteeseen, mutta sitten tilanne rauhoittui ja saatiin pari onnistunutta odottamista.

Tämän ongelman kanssa menimme sitten tiistaina Kelpokoiralle Elinan treeniin. Ekalle kiekalle tultiin niin ettei katseltu toisten tekemistä (silti koira oli huomattavasti korkeammilla kierroksilla kuin kotihallissa). Elina korosti sitä että älä sano mitään, älä katso koiraa, tyynesti vaan kävelet itse takaisin riman taa ja annat koiran tarjota sen sivulle istumisen. Näin toimittiin ja kyllähän se koirakin sitten alkoi vastata treeniin. Palkka tuli satunnaisesti takaisin palaten ruokana, heitettynä leluna tai radalle pääsynä.
Toisen session alussa otin koiran sisään jo edellisen koiran ollessa radalla, näin saatiin paremmin ulos sen kiihtymisen tuoma ongelma siinä odottamisessa. Nyt Peli oli lähtötilanteessa selvästi ahdistunut. Sen korvat olivat luimussa ja se ei halunnut tarjota minulle katsekontaktia, oli selvästi paineistunut. Ensin se ei meinannut jäädä edes yhden askeleen vertaa mutta rauhallisesti palasin riman taa ja odotin että se istui ja jätin sen uudestaan. Muutaman kerran Peli nousi pään kääntelystä tai kyykkyyn menosta mutta sitten alkoi homma toimia. Se sai palkaksi satunnaisesti ruokaa tai lelua minulta tai Elinalta tai radalle pääsyn. Tämän "hippaleikin" tiimellyksessä koko koiran ilme muuttui, lopulta se istui ryhdikkäästi, paino takapäällä, korvat pystyssä, levollisen ja keskittyneen näköisenä odottamassa. Mieletön ero. En uskoisi ellen olisi itse nähnyt.

Lähdössä odottamisesta muodostetaan siis leikki jonka säännöt minä luon. Peli ei voi koskaan tietää milloin se saa palkaksi "vain" ruokaa tai lelun ja milloin se saa sen parhaan palkan eli pääsee radalle. Näitä liikehäiriöitä ja nykäksiä voin tehdä kisoissakin startin yhteydessä ja kehua kun koira odottaa. Tarpeen vaatiessa voin palata sen viereenkin.

Tarkoitus on nyt lähiviikkona ystävien suotuisalla avustuksella tehdä häiriötreenejä, eli saada Pelin viretila muistuttamaan enemmän kisatilannetta ja näin ollen treenata sitä viretilan hallintaa ja laskua starttia varten. Kalenterissa on vielä myös Elinan ja Jaakon valmennukset ennen seuraavia kisoja eli eiköhän me tästä pikkuhiljaa saada tämä homma pakettiin, muilta osin homma radalla kyllä toimii.